Kasvuvipu.fi

Miten säännellä digitaalista taloutta ja pitää huolta tietosuojasta? Vakuutusyhtiöiden näkökulmasta olennainen kysymys on, millä ehdoin terveystietoja ja muuta elämästä kerättyä tietoa voidaan hyödyntää vakuutusten hinnoittelussa.  Eurovaaliehdokkaat Aura Salla (kok.), Leena Brandt (vihr.) ja Olli Kotro (ps) pohtivat asiaa eurovaalipaneelissa. 

Digitaalisen talouden sääntely on yksi iso kysymys tulevalla EU-kaudella. Pöydällä on ollut ajatuksia liittyen kansalaisten tietosuojaan ja konsteihin kitkeä ulkovaltojen vaalivaikuttamista sosiaalisen median alustoilla. On väläytetty myös digiveroa, joka siirtäisi digitaalisen liiketoiminnan verotusta sinne, missä tuotteita kulutetaan. 
”Emme voi EU:ssa olla johtavia digiasioissa ja tiedon hyödyntämisessä ja samaan aikaan säännellä sitä liikaa”, totesi kokoomuksen Aura Salla. Hän oli huolissaan digitaalisten kasvuyritysten mahdollisuuksista menestyä EU:ssa, jos toimintaa hankaloitetaan liikaa. Yritykset muuttavat silloin herkästi Yhdysvaltoihin.  

Leena Brandt (vas.), Aura Salla ja Olli Kotro keskustelivat vakuutusalan yhdistysten järjestämässä eurovaalipaneelissa.

Saako osto- ja liikuntatietoja hyödyntää vakuutuksissa? 

Vakuutusalan näkökulmasta tiedonkäytön eettiset periaatteet ovat tärkeitä. Tällä hetkellä vakuutusten hinnoittelussa ei esimerkiksi saa käyttää sukupuolta yhtenä hinnoitteluun vaikuttavana tekijänä. 
Toisaalta: jos ihmisen elintavoista saa tietoa vuosikausien ruokaostosten ja sykemittarin kautta kerättävien liikuntatietojen muodossa, luovat ne paljon tarkemmat perusteet hinnoitella esimerkiksi henki- ja terveysvakuutukset paljon nykyistä tarkemmin riskiä vastaaviksi. 
”Terveystietojen keräämisen ja niistä hyötymisen suhteen pitäisin pienen keltaisen valon vilkkumassa etenemisen suhteen”, totesi vihreiden eurovaaliehdokas Leena Brandt ja kertoi esimerkin tietosuojasta. 

”Muistan, miten olin takavuosina viemässä omia terveystietojani lääkäriltä toiselle paperimuodossa, ja rupesin autossa katsomaan, mitä kansiossa oli. Sieltä löytyi kaksi paperia, joissa kerrottiin parikymppisen minun sydämentykytyksistä, kun oli tullut ero parisuhteessa ja sen aikaisia vuodatuksia lääkärille. Katsoin ympärilleni, ettei ketään näkynyt, ja otin ne paperit mapista pois ennen kuin ne menivät uuden lääkärin tietoihin – nyt ei niin enää tehdäkään!” Brandt kertoo. 
Perussuomalaisten Olli Kotro otti esille tasapuoliset kilpailuolosuhteet. ”Jos vain harvat suuret toimijat pääsevät käsiksi isoihin tietomassoihin, ei pienillä toimijoilla ole tosiasiallisia mahdollisuuksia tulla markkinoille. Tämä pitäisi ottaa sääntelyssä huomioon”, Kotro totesi.

Lähde: http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/EU-ylisaantelya-vai-edellakavijyytta-vakuutusasioissa.aspx

Viime päivinä on käyty vilkasta keskustelua asuntomarkkinan suunnasta. Joissain kommenteissa on väläytelty näkymiä voimistuvasta ostajan markkinasta. ”Näissä oloissa aluekohtainen ymmärrys ja näkemys on yhä tärkeämpää, asuntotyypeittäin. Ei ole yhtä yhtenäistä asuntomarkkina-Suomea, jossa olisi joko ostajan tai myyjän markkina”, sanoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Erkki Heikkinen.  

Kiinteistömaailma on julkaissut verkkopalvelussaan www.kiinteistomaailma.fi/asuntojen-hinnat tuoreita (vuoden 2018) tilastotietoja asuntokauppamääristä, -hinnoista ja -ajoista postinumeroittain. Tarkastelua voi tehdä jopa postinumeroaluettakin tarkemmalla tasolla ja ottaa erikseen katseluun esimerkiksi tietyn postinumeroalueen yksiöt, kaksiot tai kolmiot.   ”Jo useiden vuosien ajan Suomen asuntomarkkina on ollut aikaisempaa selvästi pirstaleisempi. Missään nimessä ei voi puhua koko Suomea kattavasti ostajan markkinasta tai myyjän markkinasta, vaan hyvinkin erilaisista tilanteista eri paikoissa. Meillä on edelleen paikkoja, joissa jokainen myyntiin tullut asunto käy kuumasti kaupaksi, eikä takuulla ole ostajan markkinaa. Ja sitten on alueita, joissa ostajan asema on erinomaisen hyvä”, kuvaa Heikkinen.   Itseä kiinnostavia postinumeroalueita ja asuntotyyppejä voi tarkastella Kiinteistömaailman verkkopalvelussa. Palvelussa on mukana asunto-osakkeista tehdyt kaupat koko maassa vuosina 2007-2018.

LähiTapiola on liittynyt mukaan ensimmäisenä vakuutusyhtiönä Suomesta Euroopan investointirahaston (EIR) rahoittamaan InnovFin SME Guarantee -lainantakausohjelmaan. LähiTapiola Pohjoinen ja Grannenfelt Finance järjestivät Oulussa kasvuun tähtääville PK-yrityksille keskiviikkona 8.5.2019 tilaisuuden, jossa kerrottiin rahoitusmahdollisuuksista laaja-alaisesti markkinoiden eri osapuolten kertomana.

LähiTapiolan ja Grannenfeltin asiantuntijoiden lisäksi tilaisuudessa olivat puheenvuoroillaan mukana Business Finland, Finnvera, Säästöpankki Optia, Nordea Oulu, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo, Fundu, Butterfly Ventures, Nordic Option ja Partnera.

LähiTapiolan uuden takausohjelman ensimmäinen rahoituspäätös Pohjois-Suomeen

LähiTapiola on liittynyt mukaan ensimmäisenä vakuutusyhtiönä Suomesta Euroopan investointirahaston (EIR) rahoittamaan InnovFin SME Guarantee -lainantakausohjelmaan. Ohjelman tarkoituksena on parantaa innovatiivisten pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksia. LähiTapiolan osuus ohjelmassa on 100 miljoonaa euroa.

– Haluamme varmistaa asiakasyritystemme menestyksen yrityksen kasvun eri vaiheissa. Esimerkiksi Oulun seudulla rahoitustarvetta on laajasti eri toimialoilla, joten parantuneet mahdollisuudet hakea rahoitusta eri kautta on paikallisille yrityksille varmasti mieleinen asia, avaa LähiTapiola Pohjoisen liiketoimintajohtaja Ilkka Herva.

InnovFin SME Guarantee -ohjelman kautta innovatiiviset pk-yritykset voivat saada paremmin yritysrahoitusta erilaisiin kasvuvaiheisiinsa. Takausohjelma on tarkoitettu yrityksille, jotka täyttävät vähintään yhden ohjelman innovatiivisuuskriteereistä. Ensimmäinen rahoituspäätös, jossa takausta käytettiin, tehtiin 4.4.2019 Pohjois-Suomeen.

InnovFin –takausta voidaan käyttää LähiTapiola Yritysrahoitus I Ky:n myöntämän täydentävän yritysrahoituksen sekä senior- että junior –lainoihin. LähiTapiola on tällä hetkellä ensimmäinen ja ainoa toimija Suomessa, jonka kautta on mahdollista käyttää, InnovFin-takausohjelmaa myös Junior-lainoihin. Niitä käytetään tyypillisesti pankkiluototuksen rinnalla yrityskauppojen ja –järjestelyiden rahoituksessa.

– Ohjelman avulla myös Oulun seudun pk-yritykset voivat saada täydentävää yritysrahoitusta eri kasvuvaiheisiinsa LähiTapiolasta. Rahoituksen ja vakuuksien niukkuus ovat kasvavien ja innovatiivisten yritysten pahimpia kompastuskiviä, LähiTapiola Pohjoisen liiketoimintajohtaja Ilkka Herva sanoo.
– LähiTapiola pystyy tarjoamaan entistä kilpailukykyisempää täydentävää ja pankkiryhmäneutraalia yritysrahoitusta niin nykyisille kuin tuleville vakuutusasiakkailleen.