Suomalaiset voidaan jakaa Aktian teettämän tutkimuksen mukaan
neljään eri säästämisen arkkityyppiin: tallettajiin, osakkaisiin,
omistajiin ja hajauttajiin. Suomalaisten sijoitustottumuksissa on
selvityksen perusteella huomattavia alueellisia eroja.
Aktia
Pankki teetti keväällä 2019 laajan, kansallisesti edustavan
selvityksen, jossa tutkittiin suomalaisten tapoja säästää ja sijoittaa.
Selvityksen perusteella suomalaisen säästäjän arkkityyppejä on neljä.
Säästämisen ja sijoittamisen tavoissa on myös selkeitä alueellisia
eroja.
Suomalaisen säästäjän neljä arkkityyppiä
Tallettajan säästöistä ja sijoituksista 94 % on talletuksia
Osakkaan säästöistä ja sijoituksista 88 % on osakkeita tai rahasto-osuuksia
Omistaja luottaa erityisesti sijoitusasuntoihin tai metsään (83 % sijoituksista)
Hajauttaja jakaa varansa tasaisesti kaikkiin yllämainittuihin
Selvityksen perusteella valtaosa suomalaisista on Tallettajia (29 %) ja Osakkaita (24 %). Asuntoihin ja metsään sijoitetaan harvemmin, ja Omistajia on suomalaisista vain 7 %. Sijoituksensa kaikkiin luokkiin tasaisesti jakavia Hajauttajia on vain 8 % suomalaisista. 31 prosentilla suomalaisista ei ole säästöjä lainkaan.
Turussa sijoitetaan, Tampereella säästetään säännöllisesti
Suomalaisten sijoitustottumuksissa on selvityksen perusteella huomattavia alueellisia eroja.
Tutkimuksen perusteella Turku näyttäisi olevan Suomen sijoituspääkaupunki; varsinaissuomalaisista Osakkaita ja Hajauttajia on yhteensä jopa 44 %.
P27 Nordic Payments Platform (jonka omistavat Danske Bank,
Handelsbanken, Nordea, OP Ryhmä, SEB ja Swedbank) ja Mastercard
julkistavat tänään kumppanuuden tarjotakseen reaaliaikaisia maksuja ja
erämaksuja Pohjoismaissa ja näin rakentavat edistyneimmän,
innovatiivisimman ja tehokkaimman maksujärjestelmän maailmassa.
Yhteistyö luo tehokkaan maksualustan koko Pohjoismaiden alueella eri
valuutoille ja yhdistää Pohjoismaiden asukkaat. Rohkea ja
kunnianhimoinen avaus muuttaa rahan liikkumista kuluttajien, yritysten,
yhteiskunnan ja koko maksualan kesken.
Suuri investointiohjelma on maailman ensimmäinen reaaliaikainen
erämaksujen usean valuutan alusta. Se korvaa olemassa olevaa
maksuinfrastruktuuria ja näin alentaa välittömien ja turvallisten
maksujen kustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Jäsenet voivat lähettää ja
vastaanottaa rahaa viiveettä alueella aiempaa matalammin kustannuksin
ja turvallisemmin.
Pankkitilimaksujen vauhdittaminen ja helpottaminen alueelle kasvattaa
valinnanvapautta ja parantaa talouskasvua sekä työllisyyttä
mahdollistamalla uusien tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien
kehityksen alustalla.
Ensimmäinen yhteistyön askel on taustainfrastruktuurin rakentaminen.
Sen jälkeen alkaa yhteisten tuotteiden ja palvelujen kehitystyö.
”Kumppanuus luo maailman ensimmäisen valtioiden rajat ylittävän
useamman eri valuutan aiempaa nopeamman maksamisen alueen. Se todistaa
Mastercardin visiota tukea todellista valinnan mahdollisuutta olemalla
luotettu uusien maksukokemusten tarjoaja sekä laajentaa toimintaamme
nopeisiin pankkitilien maksuvirtoihin. Pohjoismaiden markkinat ovat
maailman johtavia kehityksen sekä sähköisen maksamisen käytöllä
tarkasteltuna ja tämä uusi infrastruktuuri tukee niiden etumatkaa muuhun
maailmaan verrattuna”, kertoo Javier Perez, Mastercardin Euroopan alueen johtaja (President Europe).
”Nyt tapahtuu todellinen muutos. Yhdistämällä voimamme Pohjoismaissa
kykenemme kehittämään välittömien maksujen ratkaisuja tavalla, johon
kukin maa ei pystyisi yksinään. Jakamalla kulut Pohjoismaiden kesken
saamme Pohjoismaihin huippuluokan maksuinfrastruktuurin, jonka
turvallisuus ja käytettävyys ovat korkeimpien standardien mukaisia. Tämä
vauhdittaa innovaatiota ja talouden kasvua Pohjoismaissa vielä
enemmän”, sanoo Lars Sjögren, P27 Nordic Payments Platformin toimitusjohtaja.
Kuluttajien ja yritysten kysyntä välittömästi tapahtuville tilien
välisille maksutapahtumille kasvaa ympäri maailmaa. Uusi infrastruktuuri
nostaa Pohjoismaat suunnannäyttäjiksi ekosysteemillä, joka yhdistää
kaikki pankkitilit. Pian perheet ja ystävät voivat maksaa toisilleen
mobiililaitteilla riippumatta heidän käyttämistään palveluista tai
heidän asuinmaastaan. Yritykset voivat hyötyä yhteydestä laajempaan
asiakkaiden ja toimittajien verkostoon ja rahan liikkumisesta
saumattomasti maksaessaan tai vastaanottaessaan maksuja. Yksi
käyttöliittymä helpottaa pankkien kotimaisten, eurooppalaisten ja
kaukaisempien alueiden maksujen hallintaa.
Pankeille uusi alusta tuo reaaliaikaisen näkymän useisiin
järjestelmiin, tietoja osapuolista, tilitietoja järjestelmien yli sekä
lisänä datalla rikastetun viestiryhmän, joka tuo eri osapuolille
mahdollisuuden tutkia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Uusi maksualusta vaatii vielä viranomaisten hyväksynnän ja lopulliset investointipäätökset.
MasterCard MasterCard (NYSE: MA), www.mastercard.com,
on teknologiayhtiö globaaleilla maksuteollisuusmarkkinoilla. Meidän
maksujenkäsittelyverkostomme on maailman nopein. Yhdistämme kuluttajia,
rahoituslaitoksia, kauppiaita, hallituksia ja yrityksiä yli 210 maassa
ja alueella. MasterCardin tuotteet ja ratkaisut tekevät arjesta ‒
ostoksista, matkustamisesta, yrityksen pyörittämisestä ja
taloushallinnosta ‒ kaikille yhä helpompaa, turvallisempaa ja
tehokkaampaa. Seuraa meitä Twitterissa @MasterCardNews, liity keskusteluumme Beyond the Transaction -blogissa ja tilaa uutiskirjeemmeEngagement Bureau.
P27 P27 Nordic Payments Platfrom AB, www.project27.info,
on kuuden Pohjoismaiden suurimman pankin, Danske Bankin,
Handelsbankenin, Nordean, OP Ryhmän, SEBin ja Swedbankin hanke. Hankkeen
tavoittena on luoda yksi yhteinen huippuluokan maksualusta
Pohjoismaihin. Hanke on käynnistynyt loppuvuonna 2017 ja
kunnianhimoisena tavoitteena on sen käyttöönotto vuonna 2021. Migraation
toteutuminen edellyttää yhdistymisen hyväksymistä, selvitysluvan
anomista ja lopullisia investointipäätöksiä.
Onko vertaislaina riskipitoinen sijoitus vai tuottoisa sijoitussalkun
uusi hajautusmuoto? Kuten ihmisten suhtautuminen kaikkeen uuteen, myös
vertaislainaamiseen ja lainamuotoiseen yritysten joukkorahoittamiseen
liittyy ennakkoluuloja. Huomioithan, että seuraava pohdinta perustuu
kokemukseemme omasta palvelustamme, joten toteamukset eivät välttämättä
ole universaaleja ja toimi muiden samankaltaisten palveluiden kanssa.
Yleisimpiä ennakkoluuloja
Lainansaajat eivät maksa lainojansa takaisin
Lainaa hakevat vain ne ketkä eivät saa pankista lainaa
Vertaislainoja ei olla vielä testattu talouslamassa
Testasin palvelua 50 eurolla ja ei toiminut
On eettisesti arveluttavaa lainata ihmisille rahaa
Rahaa lainataan vain huonossa taloudellisessa tilanteessa oleville ja luottotiedottomille
1. Lainansaajat eivät maksa lainojansa takaisin
Aloitetaan ehkäpä isoimmalla ennakkoluulolla ja on totta,
että kaikki lainansaajat eivät maksa lainaansa takaisin syystä tai
toisesta. Lainasijoittamisen idea perustuu samaan kuin tavallinen
pankkitoiminta: lainansaajien enemmistöltä saatavat korkotuotot ovat
suuremmat kuin vähemmistöön jäävien lainoista aiheutuvat luottotappiot.
Yli 5 vuoden historiadatan perusteella nähdään, että tämä suhde on
tuottanut sijoittajillemme keskimäärin 7-10% vuotuisen korkotuoton.
Kuinka moni maksaa lainansa takaisin?
Palvelussa luottokelpoiset lainanhakijat jaetaan viiteen
riskisyyttä kuvaavaan tähtiluottoluokkaan ja sijoittaja itse päättää
sijoituksiensa riskitason painotuksen. Mitä korkeampi luottoluokitus,
sitä vahvemmin on odotettavissa historiaan pohjautuvan
takaisinmaksudatan ja tilastollisen luottokelpoisuusarviomme
perusteella, että lainanhakija maksaa lainansa moitteetta takaisin.
Rekisteröityneenä sijoittajana pääset näkemään verkkopalvelussa jokaisen
lainamarkkinan korkotasot ja toteutuneet luottotappiot
luottoluokittain. Alapuolella esimerkkinä Suomen vertaislainamarkkina,
joka on ollut toiminnassa pisimpään.
Tarjolla myös lisäturvaa sijoittamiseen
Vertaislainoissa, pois lukien saksalaisissa, sijoittajan
luottotappioriskiä on rajattu maksamattomien lainojen myynnillä
perintäyhtiöille. Lisäksi suomalaisille kuluttajille tarjotaan
yhteistyössä maailman suurimman vakuutusyhtiön AXA:n kanssa
lainaturvavakuutus työttömyyden, pitkäaikaisen sairausloman ja kuoleman
varalle tuoden lisäturvaa myös sijoittajillemme lainan takaisinmaksuun.
Vastaavasti yrityslainat sisältävät vähintään yrittäjän omavelkaisen
henkilötakauksen ja usein myös reaalivakuuden kuten asunto-osakkeen,
asuinkiinteistön tai yrityskiinnityksen.
2. Lainaa hakevat vain ne ketkä eivät saa pankista lainaa
Lähdetään purkamaan virheellistä käsitystä sillä, että
suomalaisilla lainansaajillamme noin puolella on asuntolaina pankista,
he ovat siis pankkien laina-asiakkaita. 100%:lla lainansaajista on
verkkopankkipalvelut ja pankkitili jossain pankissa. Keskimääräinen
suomalainen lainanhakijamme on noin 45-vuotias parisuhteessa elävä
palkansaaja, jonka bruttotulot ovat 2 000 – 3 000€ välissä.
Olemme huomanneet, että vakuudettoman lainan
valintapäätöksessä hinta ei ole ainoa tekijä. Palvelumme pystyy
kilpailemaan kulutusluottopankkien kanssa hinnalla ja halvempien
perinteisten kivijalkapankkien kanssa sillä, että olemme huomattavasti
nopeampi ja asiakasystävällisempi tapa kuluttajalle hakea rahoitusta.
Usein pienen lainarahoituksen tarve on nyt, eikä vasta viikon päästä,
johon kivijalkapankki ehtii mukaan. Lisäksi keskimääräinen lainasummamme
on noin 5 000€, joten näemme, että lainamme ovat usein haettu eri
käyttötarkoitukseen, kuin suuret pankkilainat tai pankkien
asuntovakuudella tarjoamat kulutusluotot.
3. Vertaislainoja ei olla vielä testattu talouslamassa
Tämä väite on totta, joten tämän avaaminen menee avoimen
pohdinnan puolelle. Lähtöajatuksena on, että syvän laman iskiessä
talouselämään lainansaajien eli keskimääräisen suomalaisen kuluttajan
työt loppuisivat ja näin kaikkien lainojen takaisinmaksut heikkenevät.
Vuonna 2018 markkinapaikalla oli noin 200 000 lainanhakijaa, jotka
edustavat työelämässä hyvin laajasti eri toimialoja jakautuen
maantieteellisesti väestöjakauman mukaisesti kasvukeskuksiin ja
pienemmille paikkakunnille. Tämä toimiala- ja paikkakuntakohtainen
hajautus tuo mahdollisesti turvaa tilanteessa, jossa talouslama iskisi
voimakkaasti vain tiettyihin alueisiin ja toimialoihin. Lisäksi lyhyellä
aikavälillä suomalaisten yksityishenkilöiden mahdollinen AXA:n myöntämä
lainaturvavakuutus auttaa lainalyhennysten maksamisessa työttömyyden
kohdatessa. Tätä pohtiessa on kuitenkin muistettava, että taantumalta ja
lamalta ei luultavasti sijoittaja voi täysin suojautua missään
sijoitusmuodossa, laman vaikuttaessa negatiivisesti esim. kiinteistöjen,
asuntojen ja osakkeiden arvoonkin.
Lisäarvona palvelussamme on mahdollista hajauttaa
maantieteellisesti Suomeen, Ruotsiin, Tanskaan, Puolaan ja Saksaan.
Iskisikö taantuma yhtä vahvasti kaikkiin maihin, myös euroalueen
ulkopuolelle? Uskomme, että paras suoja laman varalle palvelussamme
onkin lainasalkun hajauttaminen maantieteellisesti ja ajallisesti usean
lainamarkkinan kesken. Lisäksi toimiala- ja paikkakuntahajautus syntyy
itsestään, kunhan muistaa sijoittaa kussakin lainamarkkinassa vähintään
yli 100 lainaan.
Tarjoamme myös likvidin lyhyen koron sijoitusmuodon,
jossa talouslaman riski on minimoitu, koska sijoittajalla on
mahdollisuus vetää pääomansa ulos palvelusta ennen kuin markkinoilla
näkyvät makrotason riskit alkavat realisoitua. Laskurahoituksessa
sijoitetaan suomalaisten pk-yritysten myyntilaskujen rahoittamiseen.
Historiallisesti laskurahoituksen vuotuiset tuotot ovat olleet 4-7% ja
laina-aika 30 päivää. Laskurahoitus on sijoittajan kannalta kuten
lyhytaikainen yrityslaina, jossa yrityksen myyntilasku toimii lainan
takaisinmaksussa ennalta sovittuna kassavirtana.
4. Testasin palvelua 50 eurolla ja ei toiminut
Usein ensimmäinen kosketus vertaislainoihin on testata
pienellä summalla sijoittamista ja palvelun toimivuutta, mikä onkin
rationaalinen lähestymistapa mihin tahansa uuteen sijoitusmuotoon.
Kuitenkin kokemuksemme mukaan muutaman lainan sijoitussalkulla
sijoittaja ei saa kunnon käsitystä palvelustamme hajautuksen jäädessä
pieneksi. Kuten aiemmin todettiin, enemmistö maksaa lainansa takaisin ja
vähemmistö ei. Mitä enemmän lainoja salkussa on, sitä todennäköisemmin
salkku sisältää hyviä lainoja riittävän määrän eikä huonojen osuus nouse
suhteellisesti liian suureksi. Yleinen peukalosääntö on sijoittaa
vähintään 100 lainaan yhden lainamarkkinan sisällä riittävän hajautuksen
saamiseksi. Tämä onnistuu jo 2 500€ sijoitussummalla. Hajauttaminen ei
laske odotettavissa olevaa tuottoa lainasijoituksista vaan ainoastaan
pienentää tuoton heiluntaa.
5. On eettisesti arveluttavaa lainata ihmisille rahaa
Tämä on väitteistä monimutkaisin, koska se pohjautuu
ihmisten arvoihin. Me uskomme siihen, että rahan lainaaminen tavallisten
ihmisten välillä on eettisesti kestävämmällä pohjalla verrattuna
tilanteeseen, jossa osapuolina ovat pankki ja ihminen. Usein
lainanhakijamme ovat maininneetkin, että on mukavampaa hakea rahoitus
toiselta suomalaiselta ihmiseltä kuin tukea esimerkiksi kasvotonta
norjalaista tai ruotsalaista kulutusluottopankkia. Se pitäisikö
lainaaminen kokonaan kieltää tuhoaisi mielestämme talouden rattaat,
johon hyvinvointimme loppukädessä pohjautuu. Näemme, että lainaaminen
ihmisten välillä silloin kuin velka ei tarkoituksenmukaisesti aja
henkilöä taloudelliseen ja terveydelliseen ahdinkoon, on tärkeä osa
ketterää ja toimivaa taloutta.
6. Rahaa lainataan vain huonossa taloudellisessa tilanteessa oleville ja luottotiedottomille
Ylläpidämme koko toimialan yhtä tiukimmista
luottokelpoisuusarvioinneista ja lainahakemuksista hylätään tämän
seurauksena yli 70%. Lainansaajalla ei saa olla maksuhäiriömerkintää ja
yli 1 000 euron lainoissa hakijan ilmoittamat tulot sekä työsuhteeseen
liittyvät asiat tarkastetaan aina palkkakuiteista tai
verotuspäätöksestä. Pyritään siis tarkistamaan, että hakija ei ole esim.
liioitellut omia tulojaan sekä varmistamaan, että tilille tulevalla
kuukausittaisella kassavirralla hän selviäisi lainaerien maksamisesta
muiden menojen ohessa. Maksukyvyn selvittämisen lisäksi hakijan
luottokelpoisuutta arvioidaan lukuisia muuttujia sisältävällä ja
jatkuvasti päivittyvällä tilastotieteeseen perustuvalla mallilla.
Muuttujia ovat mm. henkilön ikä, asumismuoto, koulutustaso, vuositulot
ja työsuhteen muoto.
Tue suomalaista yritystoimintaa
Lisäksi sijoittajat voivat sijoittaa palvelumme kautta
suomalaisiin yrityslainoihin ja yritysten laskuihin. Suomalaisten
yritysten rahoittamisella on luonnollisesti positiivinen vaikutus
pk-yritysten investointi- ja kasvumahdollisuuksiin. Näin sijoittajamme
pääsevät tukemaan Suomen talouskasvua ja työllisyyttä sekä kaikkien
meidän suomalaisten yhteistä hyvinvointia.
Kaikessa sijoittamisessa on riski
Kaikessa sijoitustoiminnassa on aina riski pääoman osittaisesta tai kokonaisesta menettämisestä. Tältä osin vertaislainaus ja lainamuotoinen yritysten joukkorahoittaminen eivät tee sijoitusmuotona poikkeusta. Vertaislainaaminen korkosijoitusmuotona ei ole korvaamassa osake- tai muita sijoitusmuotoja, eikä se ole sijoitusmuodon tarkoituskaan. Lainasalkun tarkoitus on tuoda lisähajautusta sijoittajan salkkuun, koska lainojen tuotto ei korreloi merkittävästi osake- tai muun korkomarkkinan kanssa. Näin lainojen tulisi olla osa jokaisen sijoittajan sijoitusstrategiaa.
Kahdeksankerroksisen Espoon Mahtitaipaleen rakentaminen käynnistyy elokuussa. Talon 59 huoneistoa vastaavat osaltaan pääkaupunkiseudun voimistuvaan vuokra-asuntojen tarpeeseen.
Kaupungistuminen etenee vauhdilla Euroopassa. Alati kasvava osa
suomalaisistakin asuu kaupungeissa ja etenkin pääkaupunkiseudun
asukasmäärä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti.
Kasvun uskotaan jatkuvan. Esimerkiksi Espoo ennustaa, että sen väestö
voi kasvaa jopa 466 000 asukkaaseen vuoteen 2060 mennessä. Tämä kehitys
tarkoittaa voimistuvaa tarvetta asunnoille. Kysynnän kasvun takia FIM
Asuntotuotto kasvattaa sijoituksiaan pääkaupunkiseudulla ja rakennuttaa
kahdeksankerroksisen asuinrakennuksen Espoon Matinkylään.
Alle puolen kilometrin päähän Matinkylän metroasemasta ja
kauppakeskus Isosta Omenasta nousevan talon rakennustyöt käynnistyvät
elokuussa. Taloon on tulossa 59 huoneistoa ja 29 autopaikkaa ja sen
arvioidaan valmistuvan vuoden 2020 loppupuolella. Asuntojen keskikoko on
45 neliömetriä.
”Espoon Mahtitaival on FIM Asuntotuotolle hyvä sijoitus, sillä
etenkin pienempien asuntojen kysyntä on vahvaa Espoossa ja muualla
pääkaupunkiseudulla”, sanoo S-Pankki-konserniin kuuluvan FIMin
kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Petri Jokinen.
Jokisen mukaan rakennutettavien asuntojen houkuttelevuutta kasvattaa
muun muassa se, että ne sijaitsevat lähellä monipuolisia palveluita ja
erinomaisten liikenneyhteyksien varrella.
”Metrolla ja sujuvilla liikenneyhteyksillä ylipäänsä on nykyään iso merkitys asuntojen vuokraajille”, Jokinen kertoo.
Kohteen toteuttaa FIM Asuntotuoton pitkäaikainen kumppani Pohjola Rakennus Oy Suomi.
”Meille valmistuu kortteliin kaikkiaan yli 200 asuntoa. Näistä 124
sijaitsee 16-kerroksisessa Espoon Mahtinokassa, jota myydään
kuluttajille. Haimme kortteliin kumppania, ja FIM Asuntotuotto
valikoitui kumppaniksi, koska aiempinakin vuosina yhteistyö on toiminut
ja FIM Asuntotuotto toteuttaa laadukkaita vuokra-asuntoja
omistukseensa”, sanoo Pohjolan asiakkuuksista vastaava
varatoimitusjohtaja Miika Oksanen.
FIM Asuntotuotto on erikoissijoitusrahasto, joka sijoittaa
kasvukeskusten pieniin vuokra-asuntoihin Suomen kasvukeskuksissa tai
niiden lähettyvillä työssäkäynti- ja opiskelualueilla. Rahastoa myydään
S-Asuntorahasto- ja FIM Asuntotuotto -nimillä.
Vaikka kotimaisten asuntomarkkinoiden takavuosien huippuvauhdin
tasaantuminen on saanut paljon huomioita osakseen, asuntosijoittaminen
kannattaa yhä, Petri Jokinen arvioi.
”Uskon, että suurten kaupunkikeskusten suhteellinen vetovoima kasvaa Suomessa entisestään.”
Henna Mikkonen (KTM) on nimitetty Säästöpankkiryhmän pääekonomistiksi
1.8.2019 alkaen. Mikkonen raportoi tehtävässään varallisuudenhoidon
palvelujen liiketoimintajohtajalle Karri Alamerelle.
Mikkonen
siirtyy Säästöpankkiryhmään OP:sta, jossa hän on toiminut
senioriekonomistina erityisalueenaan kuluttajien talous ja
asuntomarkkinat. Mikkonen on työskennellyt aiemmin useita vuosia myös
muun muassa Danske Bankin seniorianalyytikkona ja ekonomistina.
”Tahdomme
edistää suomalaisten taloudellista hyvinvointia. Asiakkaamme kaipaavat
talousasioissaan luotettavaa ja läheistä kumppania, joka auttaa paremman
arjen ja tulevaisuuden luomisessa. Henna Mikkosen laaja-alainen
osaaminen erityisesti kotitalouksien ekonomistina vahvistaa tältä osin
ryhmämme osaamista loistavasti. Toivotamme Hennan lämpimästi
tervetulleeksi joukkoomme”, kertoo varallisuudenhoidon palvelujen
liiketoimintajohtaja Karri Alameri.
”Olen todella iloinen
päästessäni mukaan lähes 200 vuotta vanhaan pankkiryhmään. Koen, että
omat arvoni kohtaavat hyvin Säästöpankkiryhmän arvojen kanssa. Työssäni
pääsen omalta osaltani edistämään suomalaisten taloudellista
hyvinvointia jakamalla tutkimustietoa, ajatuksia ja vinkkejä
ekonomistin, mutta samalla myös tavallisen perheenäidin näkökulmasta.
Odotan jo innolla asiakkaidemme tapaamista”, sanoo Henna Mikkonen.
Visa suoritti viime vuonna yli 127 miljardia
rahansiirtoa kauppiaiden ja rahalaitosten välillä, ja tekoäly analysoi
joka ikisen siirron. Haasteena maksunvarmistamisessa on löytää ratkaisu
siihen, että huijaukset onnistutaan estämään ilman, että siitä aiheutuu
vaivaa maksajalle tai maksun vastaanottajalle. Visan Advanced
Authorization arvioi millisekunnissa, onko maksutapahtuma oikein.
Visa Advanced Authorization lyhyesti:
Visan Advanced Authorization esti arviolta yli 20 miljardin euron edestä maksupetoksia vuonna 2018.
Syväoppimisen avulla tutkitaan maksamiseen liittyviä toimintoja,
kuvioita ja yli 500 riskitekijää reaaliaikaisesti. Analyysiin kuluu
aikaa yhden millisekunnin verran.
Visa jakaa riskiarvion tilinhaltijan rahalaitokselle, joka tekee
päätöksen maksun hyväksynnästä tai hylkäämisestä tai maksun tarkemmasta
tutkimisesta.
Oikeiden maksujen tunnistaminen estää turhien hylkäyksien aiheuttaman rahanmenetyksen.
Visa Advanced Authorization on käytössä yli 8 000 toimijalla 129
maassa. Visa on onnistunut pitämään petokset historiallisen alhaisina –
alle promillessa – innovatiivisten teknologioidensa ansiosta.
Bambora, globaali maksupalveluntarjoaja, on yhdistänyt voimansa
Suomen suurimman säästöpankin, Oma Säästöpankki Oyj:n kanssa,
helpottaakseen yritysten arkea. Uuden yhteistyösopimuksen myötä, Oma
Säästöpankki Oyj voi nyt tarjota Bamboran myymälämaksamisen
pakettiratkaisua yritysasiakkaalleen, säästäen heidän aikaansa ja
vähentäen prosessin monimutkaisuutta yhden selkeän maksukumppanin
avulla.
Oma Säästöpankki Oyj:n ja Bamboran yhteistyö alkoi 2019
ensimmäisen neljänneksen aikana, jolloin pankin konttorit eri puolilla
Suomea alkoivat tarjota Bamboran myymäläratkaisuja yritysasiakkailleen.
”Yrittäjät
ja yritykset ovat huomattava osa pankkimme kasvavaa asiakaskuntaa
Suomessa. Meille tärkein näkökulma tuote- ja palvelutarjonnan
kehittämisessä on asiakaslähtöisyys. Koska yritysasiakkaamme toivoivat
meiltä maksupääte- ja korttitilityspalveluita, oli luonnollista lähteä
kartoittamaan siihen parasta mahdollista kumppania. Bamboran tarjonta
vastasi niitä odotuksia, mitä asiakkaillamme on ollut palvelun osalta.
Nyt pystymme tarjoamaan entistä laadukkaamman, ketterämmän ja
kokonaisvaltaisen ratkaisun korttimaksupalveluissa”, kertoo OmaSp:n
toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi.
Globaali maksupalveluntarjoaja
Bambora aloitti toimintansa vuonna 2015, selkeänä tavoitteenaan
yksinkertaistaa pienten ja keskisuurien yritysten maksupalveluja.
Yhdistämällä kaikki maksamiseen tarvittavat osat yhteen pakettiin ja
samalla yksinkertaistaen hinnoittelua, Bambora on kasvanut merkittävästi
vuosien aikana. Edward Ingman, Bamboran pankkikumppanuuksien johtaja
Pohjoismaissa sekä yksikönjohtaja Helsingissä, kokee yhteistyön Oma
Säästöpankki Oyj:n kanssa helpottavan yritysasiakkaita tutustumaan
Bamboran palveluihin entisestään. Tätä yhteistyötä varten räätälöidyn
verkkoportaalin kautta, Oma Säästöpankki Oyj:n työntekijät voivat ohjata
asiakkaat suoraan Bamboran myyntihenkilöstölle, jotka puolestaan
auttavat asiakkaita löytämään heille sopivat maksuratkaisut.
Asuntomarkkinoillamme on perinteisesti käytetty välittäjiä vain
asuntojen myynnissä. Monissa muissa maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa
ja Englannissa, on yleistä, että ostajalla ja myyjällä on molemmilla
omat välittäjänsä asuntokaupassa. Ilmiö on yleistymässä myös meillä
Suomessa. Yhä useampi suomalainen löytää etsimänsä uuden kodin tai
sijoitusasunnon kiinteistönvälittäjän avulla. Sp-Kodissakin
ostotoimeksiantosopimuksia tehdään koko ajan yhä enemmän.
–
Näyttää siltä, että ostotoimeksiantojen suosio kasvavaa
asuntomarkkinoillamme. Meidän asiakkaistamme monet kertovat päätyneensä
antamaan uuden kodin tai sijoitusasunnon etsimisen välittäjälle
ajanpuutteen takia, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
–
Kiireisessä työarjessa tai perheen ruuhkavuosien keskellä ei aika
yksinkertaisesti riitä asunnon hankintaan tai kodinvaihtoon kunnolla
keskittymiseen.
– Myös vanhukset ja liikuntarajoitteiset, töiden
perässä kotipaikkakuntaa vaihtavat tai ulkomailta Suomeen palaavat
käyttävät yhä useammin välittäjää uuden kodin etsimisessä. Heillä on
harvoin mahdollisuuksia kiertää tutustumassa myynnissä oleviin
asuntoihin, Rantanen jatkaa.
– Asiakkaamme ovat myös kertoneet
halunneensa ottaa oman välittäjän asunnon valinta- ja ostoprosessiin
välttääkseen huonot kaupat. Ammattitaitoinen välittäjä osaa arvioida
kiinnostavan kohteen ja kaupan riskit ja kannattavuuden sijoituskohteena
paremmin. Asunnonostajista on tullut varovaisempia ja harkitsevaisempia
myös varmasti osin esimerkiksi siksi, että julkisuudessa on jo pitkään
puhuttu paljon hometaloista ja vanhojen taloyhtiöiden isoista
korjausveloista.
Riskitön ostotoimeksianto kannattaa monestakin syystä
– Se tulee monelle ostotoimeksiantoa harkitsevalle positiivisena yllätyksenä, että ostotoimeksianto
ei sido asiakasta mihinkään, eikä siinä voi hävitä mitään, sanoo
Rantanen. – Se vain tarjoaa lisämahdollisuuksia asiakkaan tarpeita ja
toiveita vastaavan asunnon löytymiseen.
–
Ostotoimeksiantosopimuksella välittäjät etsivät nimenomaisesti vain
sellaisia asuntoja, jotka eivät ole vielä myynnissä. Asiakas voi
sopimuksessa määritellä hakukriteerit halutessaan jopa kadun tai
taloyhtiön tarkkuudella, Rantanen jatkaa. – Asiakas voi myös itse etsiä
asuntoa samaan aikaan. Jos hän sattuu löytämään sen oikean toisen
välitysfirman tai välittäjän valikoimista, on täysin ok. Sitten meidän
sopimuksemme vain raukeaa. Välittäjä ei lähetä tuolloin laskua perään.
–
Ja jos taas se oikea uusi koti tai sopiva sijoitusasunto löytyy
ostotoimeksiantosopimuksen kautta ja kaupat syntyvät, maksaa ostaja
välityspalkkion. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tässä tilanteessa
myyjä on saanut asunnolleen ostajan kuin tarjottimella. Hän välttyy
asunnon myyntiinlaittoprosessilta ja välityspalkkiolta, Rantanen jatkaa.
– Siksi myyjä on usein valmis huomioimaan tämän hinnassa. Monissa
tapauksissa asunnon myyjä on ehtinyt pitkään itsekseen miettiä kodin
vaihtoa ja asunnon myyntiin laittoa.
– Sp-Kodissa
ostotoimeksiantosopimusten kautta haetaan parhaillaankin kaikenkokoisia
asuntoja eri puolilta Suomea, pienistä yksiöistä isoihin
perheasuntoihin. Yhä useampi tuntuu ottavan mahdollisuuden käyttöönsä
ymmärrettyään, ettei tosiaan voi hävitä tätä kautta yhtään mitään.
Ostotoimeksianto tarjoaa asuntoa etsivälle helpon tavan löytää se oikea
ja välttää hintakilpailu täysin riskittä, korostaa Jukka Rantanen.
Keskuskauppakamarin
talous- ja veropolitiikasta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell pitää
Rinteen hallitusohjelman verokirjauksia hyvänä kompromissina.
Ann-Mari Kemell – STT Lehtikuva Anni Reenpää
“Veronkiristysten
kohdistaminen haittoihin on Suomen pitkän linjan veropolitiikan
mukaista. Veronkiristysten vastapainona olisi kuitenkin ollut
toivottavaa, että ansiotuloverotuksen keventämiseen olisi satsattu
enemmän. Nyt progressio uhkaa entisestään kiristyä”, Kemell sanoo.
Kemell pitää positiivisena esimerkiksi energiaverolinjausta, jonka
mukaan sähkövero asetetaan EU:n minimitasolle II-veroluokassa ja
luokkaan siirretään kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit.
”Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että edellytykset ovat
samat kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. Ruotsissa konesalien sähkövero
on ollut EU:n minimitasolla jo pari vuotta”, Kemell sanoo.
Kriittisimmin Kemell suhtautuu yritysten tietojen
antamisvelvollisuuden massiiviseen lisäämiseen ja hankkeiden
aikataulutukseen. Hänen mukaansa uusien velvoitteiden luomisessa täytyy
pitää järki mukana.
“Tämän ja viime vuoden aikana on otettu käyttöön kaksi isoa sähköistä
ilmoituspalvelua, tulorekisteri ja yritysten OmaVero-palvelu.
Molemmissa on ollut paljon ongelmia, esimerkiksi OmaVero-palvelussa
liikesalaisuuksia voi päästä vääriin käsiin puutteellisten
valtuutusmahdollisuuksien vuoksi. Uusien hankkeiden sijaan tulisikin
hoitaa jo käyttöönotetut palvelut kuntoon niin, että yritykset voivat
niitä mutkattomasti käyttää”, Kemell toteaa.
Kemell peräänkuuluttaa myös kunnollisia vaikutusarvioita erilaisilta hankkeilta.
”Verohankkeiden ongelmana on monesti se, ettei niiden todellisia
vaikutuksia verotuottoihin tai yrityksille aiheutuviin kustannuksiin ole
arvioitu. Näin ei tiedetä edes sitä, onko niillä positiivinen
kokonaisvaikutus vai ei”, Kemell toteaa.
Kemell mainitsee arvonlisäverotuksen tietosisällön laajentamisen ja
rakenteisen sähköisen laskun esimerkkeinä hankkeista, joiden
vaikutuksista verotuottoihin ja kustannuksista yrityksille ei ole
tietoa.
”Selvää on, että Verohallinnolla täytyy olla laajat oikeudet saada
tietoja ja esimerkiksi alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuus
on tärkeä varmistaa. Yritysten ilmoitusvelvollisuuden lisäämisessä
täytyy kuitenkin edetä niin, että velvoitteet on järkevällä tavalla ja
kohtuullisilla kustannuksilla hoidettavissa. Tämä vaatii perusteellista
valmistelua ja valmistautumista”, Kemell sanoo.
Kemell muistuttaa, että Suomessa verovaje on vähäinen ja yritykset hoitavat pääsääntöisesti velvoitteensa hyvin.
”Verotuottoja ei lisää se, että ilmoitusvelvollisuutensa jo nyt
hoitavien yritysten tiedonantovelvollisuutta lisätään. Pikemminkin
tiedonantovelvollisuutta pitäisi helpottaa ja resurssit kohdistaa
todelliseen harmaaseen talouteen”, Kemell linjaa.
Vaikka maailmantalous jatkaa kasvuaan, euroalueen
näkymät ovat Nordean talousennusteen mukaan heikentyneet
huolestuttavasti ja kauppasota on saamassa uusia kierroksia. Suomen
talous on toistaiseksi pitänyt pintansa varsin hyvin, mutta seuraava
hallitus joutuu toimimaan selvästi haastavammassa talousympäristössä
edeltäjäänsä verrattuna. EU-parlamenttivaalit ja EU:n tärkeät nimitykset
ovat avainasemassa myös euroalueen talousnäkymiä ajatellen.
Viime
aikoina maailmantalouden näkymissä on ollut varovaisia merkkejä
paremmasta. Euroalueella näkymä on kuitenkin edelleen heikko, eivätkä
kauppasodan ja brexitin kaltaiset epävarmuustekijät ole poistuneet.
Epävarmuus näkyy ristiriitaisina signaaleina: USA:n korkomarkkinoilta
kuultiin pelätty taantumavaroitus aiemmin tänä vuonna, kun taas maan
osakekurssit ovat lähellä huippulukemia.
– Pelottavaa on se, ettei
ratkaisuja maailmantaloutta vaivaaviin ongelmiin ole onnistuttu
löytämään ja samat epävarmuustekijät, jotka olivat pöydällä kuluvan
vuoden alussa, heijastuvat edelleen talouskehitykseen, Nordean
pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo.
Euroopan suuret kysymykset
Euroalueen
rakenneuudistukset ovat pitkälti epäonnistuneet viime vuosina, eikä
poliittisen kentän hajautuminen eurovaaleissa ainakaan helpota
tilannetta. Koko euroalueelle toivoa luoneen Ranskan presidentti
Emmanuel Macronin uudistusohjelma on ajautunut vastatuuleen
keltaliiviprotestien keskellä. Eurovaalit ovatkin tärkeässä asemassa
juuri Macronin uudistusten jatkon kannalta: jos kansalta ei tule tukea,
uudistusten jatkaminen on vaikeaa.
Kaikki EU:n tärkeät virat
menevät uudelleenjakoon eurovaalien jälkeen. Johtopaikoista tärkeimmät
ovat EKP:n ja komission uudet johtajat.
– Mario Draghin perintö on
ehkä paras esimerkki siitä, kuinka suuri merkitys yhdellä henkilöllä
voi olla koko euroalueen tulevaisuuden kannalta. Saksan ja Ranskan
valtataistelun keskellä myös Suomella voi olla oma saumansa tärkeään
virkaan, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertoo.
Kuinka pahasti euroalueen heikkous iskee Suomeen?
Suomen talous on jatkanut hyvää vetoaan, mutta kasvuvauhti on hidastumassa loppuvuotta kohden.
–
Kasvuennusteemme Suomelle on yhä 1,5 % vuonna 2019 ja 1,0 % vuonna
2020. Kasvu nojaa yhä enemmän kotimaiseen kulutukseen, jota tukevat
positiivinen työllisyyskehitys ja palkkakehitys. Jatkoa ajatellen
avainkysymyksiä on, kuinka pitkään euroalueen heikkous jatkuu ja kuinka
vahvasti se heijastuu Suomeen, Tuuli Koivu toteaa.
Euroalueella erityisesti Saksan tilanne on haastava.
–
Teollisuuden uudet tilaukset vajosivat jo alemmas kuin kertaakaan
sitten globaalin finanssikriisin. Donald Trumpin autotullit
syventäisivät euroalueen teollisuuden ahdinkoa vielä entisestään. Tässä
ympäristössä emme odota yhtään koronnostoa EKP:lta
ennustehorisontissamme, Jan von Gerich sanoo.