Koti Blogi Sivu 13

Aktia selvitti suomalaisten tavat säästää ja sijoittaa – Suomen sisällä merkittäviä alueellisia eroja

0

Suomalaiset voidaan jakaa Aktian teettämän tutkimuksen mukaan neljään eri säästämisen arkkityyppiin: tallettajiin, osakkaisiin, omistajiin ja hajauttajiin. Suomalaisten sijoitustottumuksissa on selvityksen perusteella huomattavia alueellisia eroja.

Aktia Pankki teetti keväällä 2019 laajan, kansallisesti edustavan selvityksen, jossa tutkittiin suomalaisten tapoja säästää ja sijoittaa. Selvityksen perusteella suomalaisen säästäjän arkkityyppejä on neljä. Säästämisen ja sijoittamisen tavoissa on myös selkeitä alueellisia eroja.

Suomalaisen säästäjän neljä arkkityyppiä

  • Tallettajan säästöistä ja sijoituksista 94 % on talletuksia
  • Osakkaan säästöistä ja sijoituksista 88 % on osakkeita tai rahasto-osuuksia
  • Omistaja luottaa erityisesti sijoitusasuntoihin tai metsään (83 % sijoituksista)
  • Hajauttaja jakaa varansa tasaisesti kaikkiin yllämainittuihin

Selvityksen perusteella valtaosa suomalaisista on Tallettajia (29 %) ja Osakkaita (24 %). Asuntoihin ja metsään sijoitetaan harvemmin, ja Omistajia on suomalaisista vain 7 %. Sijoituksensa kaikkiin luokkiin tasaisesti jakavia Hajauttajia on vain 8 % suomalaisista. 31 prosentilla suomalaisista ei ole säästöjä lainkaan.

Turussa sijoitetaan, Tampereella säästetään säännöllisesti

Suomalaisten sijoitustottumuksissa on selvityksen perusteella huomattavia alueellisia eroja.

Tutkimuksen perusteella Turku näyttäisi olevan Suomen sijoituspääkaupunki; varsinaissuomalaisista Osakkaita ja Hajauttajia on yhteensä jopa 44 %.

Mastercard ja P27 Nordic Payments Platform rakentavat maailman ensimmäisen reaaliaikaisen maksujärjestelmän

0

P27 Nordic Payments Platform (jonka omistavat Danske Bank, Handelsbanken, Nordea, OP Ryhmä, SEB ja Swedbank) ja Mastercard julkistavat tänään kumppanuuden tarjotakseen reaaliaikaisia maksuja ja erämaksuja Pohjoismaissa ja näin rakentavat edistyneimmän, innovatiivisimman ja tehokkaimman maksujärjestelmän maailmassa.

Yhteistyö luo tehokkaan maksualustan koko Pohjoismaiden alueella eri valuutoille ja yhdistää Pohjoismaiden asukkaat. Rohkea ja kunnianhimoinen avaus muuttaa rahan liikkumista kuluttajien, yritysten, yhteiskunnan ja koko maksualan kesken.

Suuri investointiohjelma on maailman ensimmäinen reaaliaikainen erämaksujen usean valuutan alusta. Se korvaa olemassa olevaa maksuinfrastruktuuria ja näin alentaa välittömien ja turvallisten maksujen kustannuksia ja lisää kilpailukykyä. Jäsenet voivat lähettää ja vastaanottaa rahaa viiveettä alueella aiempaa matalammin kustannuksin ja turvallisemmin.

Pankkitilimaksujen vauhdittaminen ja helpottaminen alueelle kasvattaa valinnanvapautta ja parantaa talouskasvua sekä työllisyyttä mahdollistamalla uusien tuotteiden, palvelujen ja liiketoimintamallien kehityksen alustalla.

Ensimmäinen yhteistyön askel on taustainfrastruktuurin rakentaminen. Sen jälkeen alkaa yhteisten tuotteiden ja palvelujen kehitystyö.

”Kumppanuus luo maailman ensimmäisen valtioiden rajat ylittävän useamman eri valuutan aiempaa nopeamman maksamisen alueen. Se todistaa Mastercardin visiota tukea todellista valinnan mahdollisuutta olemalla luotettu uusien maksukokemusten tarjoaja sekä laajentaa toimintaamme nopeisiin pankkitilien maksuvirtoihin. Pohjoismaiden markkinat ovat maailman johtavia kehityksen sekä sähköisen maksamisen käytöllä tarkasteltuna ja tämä uusi infrastruktuuri tukee niiden etumatkaa muuhun maailmaan verrattuna”, kertoo Javier Perez, Mastercardin Euroopan alueen johtaja (President Europe).

”Nyt tapahtuu todellinen muutos. Yhdistämällä voimamme Pohjoismaissa kykenemme kehittämään välittömien maksujen ratkaisuja tavalla, johon kukin maa ei pystyisi yksinään. Jakamalla kulut Pohjoismaiden kesken saamme Pohjoismaihin huippuluokan maksuinfrastruktuurin, jonka turvallisuus ja käytettävyys ovat korkeimpien standardien mukaisia. Tämä vauhdittaa innovaatiota ja talouden kasvua Pohjoismaissa vielä enemmän”, sanoo Lars Sjögren, P27 Nordic Payments Platformin toimitusjohtaja.

Kuluttajien ja yritysten kysyntä välittömästi tapahtuville tilien välisille maksutapahtumille kasvaa ympäri maailmaa. Uusi infrastruktuuri nostaa Pohjoismaat suunnannäyttäjiksi ekosysteemillä, joka yhdistää kaikki pankkitilit. Pian perheet ja ystävät voivat maksaa toisilleen mobiililaitteilla riippumatta heidän käyttämistään palveluista tai heidän asuinmaastaan. Yritykset voivat hyötyä yhteydestä laajempaan asiakkaiden ja toimittajien verkostoon ja rahan liikkumisesta saumattomasti maksaessaan tai vastaanottaessaan maksuja. Yksi käyttöliittymä helpottaa pankkien kotimaisten, eurooppalaisten ja kaukaisempien alueiden maksujen hallintaa.

Pankeille uusi alusta tuo reaaliaikaisen näkymän useisiin järjestelmiin, tietoja osapuolista, tilitietoja järjestelmien yli sekä lisänä datalla rikastetun viestiryhmän, joka tuo eri osapuolille mahdollisuuden tutkia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Uusi maksualusta vaatii vielä viranomaisten hyväksynnän ja lopulliset investointipäätökset.

MasterCard
MasterCard (NYSE: MA), www.mastercard.com, on teknologiayhtiö globaaleilla maksuteollisuusmarkkinoilla. Meidän maksujenkäsittelyverkostomme on maailman nopein. Yhdistämme kuluttajia, rahoituslaitoksia, kauppiaita, hallituksia ja yrityksiä yli 210 maassa ja alueella. MasterCardin tuotteet ja ratkaisut tekevät arjesta ‒ ostoksista, matkustamisesta, yrityksen pyörittämisestä ja taloushallinnosta ‒ kaikille yhä helpompaa, turvallisempaa ja tehokkaampaa. Seuraa meitä Twitterissa @MasterCardNews, liity keskusteluumme Beyond the Transaction -blogissa ja tilaa uutiskirjeemmeEngagement Bureau.

P27
P27 Nordic Payments Platfrom AB, www.project27.info, on kuuden Pohjoismaiden suurimman pankin, Danske Bankin, Handelsbankenin, Nordean, OP Ryhmän, SEBin ja Swedbankin hanke. Hankkeen tavoittena on luoda yksi yhteinen huippuluokan maksualusta Pohjoismaihin. Hanke on käynnistynyt loppuvuonna 2017 ja kunnianhimoisena tavoitteena on sen käyttöönotto vuonna 2021. Migraation toteutuminen edellyttää yhdistymisen hyväksymistä, selvitysluvan anomista ja lopullisia investointipäätöksiä.

Kokemuksia ja ennakkoluuloja vertaislainaamisesta

0

Onko vertaislaina riskipitoinen sijoitus vai tuottoisa sijoitussalkun uusi hajautusmuoto? Kuten ihmisten suhtautuminen kaikkeen uuteen, myös vertaislainaamiseen ja lainamuotoiseen yritysten joukkorahoittamiseen liittyy ennakkoluuloja. Huomioithan, että seuraava pohdinta perustuu kokemukseemme omasta palvelustamme, joten toteamukset eivät välttämättä ole universaaleja ja toimi muiden samankaltaisten palveluiden kanssa.

Yleisimpiä ennakkoluuloja

  • Lainansaajat eivät maksa lainojansa takaisin
  • Lainaa hakevat vain ne ketkä eivät saa pankista lainaa
  • Vertaislainoja ei olla vielä testattu talouslamassa
  • Testasin palvelua 50 eurolla ja ei toiminut
  • On eettisesti arveluttavaa lainata ihmisille rahaa
  • Rahaa lainataan vain huonossa taloudellisessa tilanteessa oleville ja luottotiedottomille

1. Lainansaajat eivät maksa lainojansa takaisin

Aloitetaan ehkäpä isoimmalla ennakkoluulolla ja on totta, että kaikki lainansaajat eivät maksa lainaansa takaisin syystä tai toisesta. Lainasijoittamisen idea perustuu samaan kuin tavallinen pankkitoiminta: lainansaajien enemmistöltä saatavat korkotuotot ovat suuremmat kuin vähemmistöön jäävien lainoista aiheutuvat luottotappiot. Yli 5 vuoden historiadatan perusteella nähdään, että tämä suhde on tuottanut sijoittajillemme keskimäärin 7-10% vuotuisen korkotuoton.

Suomen Pankki joukkorahoitus

Kuinka moni maksaa lainansa takaisin?

Palvelussa luottokelpoiset lainanhakijat jaetaan viiteen riskisyyttä kuvaavaan tähtiluottoluokkaan ja sijoittaja itse päättää sijoituksiensa riskitason painotuksen. Mitä korkeampi luottoluokitus, sitä vahvemmin on odotettavissa historiaan pohjautuvan takaisinmaksudatan ja tilastollisen luottokelpoisuusarviomme perusteella, että lainanhakija maksaa lainansa moitteetta takaisin. Rekisteröityneenä sijoittajana pääset näkemään verkkopalvelussa jokaisen lainamarkkinan korkotasot ja toteutuneet luottotappiot luottoluokittain. Alapuolella esimerkkinä Suomen vertaislainamarkkina, joka on ollut toiminnassa pisimpään.

Suomen Pankki joukkorahoitus

Tarjolla myös lisäturvaa sijoittamiseen

Vertaislainoissa, pois lukien saksalaisissa, sijoittajan luottotappioriskiä on rajattu maksamattomien lainojen myynnillä perintäyhtiöille. Lisäksi suomalaisille kuluttajille tarjotaan yhteistyössä maailman suurimman vakuutusyhtiön AXA:n kanssa lainaturvavakuutus työttömyyden, pitkäaikaisen sairausloman ja kuoleman varalle tuoden lisäturvaa myös sijoittajillemme lainan takaisinmaksuun. Vastaavasti yrityslainat sisältävät vähintään yrittäjän omavelkaisen henkilötakauksen ja usein myös reaalivakuuden kuten asunto-osakkeen, asuinkiinteistön tai yrityskiinnityksen.

2. Lainaa hakevat vain ne ketkä eivät saa pankista lainaa

Lähdetään purkamaan virheellistä käsitystä sillä, että suomalaisilla lainansaajillamme noin puolella on asuntolaina pankista, he ovat siis pankkien laina-asiakkaita. 100%:lla lainansaajista on verkkopankkipalvelut ja pankkitili jossain pankissa. Keskimääräinen suomalainen lainanhakijamme on noin 45-vuotias parisuhteessa elävä palkansaaja, jonka bruttotulot ovat 2 000 – 3 000€ välissä.

Olemme huomanneet, että vakuudettoman lainan valintapäätöksessä hinta ei ole ainoa tekijä. Palvelumme pystyy kilpailemaan kulutusluottopankkien kanssa hinnalla ja halvempien perinteisten kivijalkapankkien kanssa sillä, että olemme huomattavasti nopeampi ja asiakasystävällisempi tapa kuluttajalle hakea rahoitusta. Usein pienen lainarahoituksen tarve on nyt, eikä vasta viikon päästä, johon kivijalkapankki ehtii mukaan. Lisäksi keskimääräinen lainasummamme on noin 5 000€, joten näemme, että lainamme ovat usein haettu eri käyttötarkoitukseen, kuin suuret pankkilainat tai pankkien asuntovakuudella tarjoamat kulutusluotot.

3. Vertaislainoja ei olla vielä testattu talouslamassa

Tämä väite on totta, joten tämän avaaminen menee avoimen pohdinnan puolelle. Lähtöajatuksena on, että syvän laman iskiessä talouselämään lainansaajien eli keskimääräisen suomalaisen kuluttajan työt loppuisivat ja näin kaikkien lainojen takaisinmaksut heikkenevät. Vuonna 2018 markkinapaikalla oli noin 200 000 lainanhakijaa, jotka edustavat työelämässä hyvin laajasti eri toimialoja jakautuen maantieteellisesti väestöjakauman mukaisesti kasvukeskuksiin ja pienemmille paikkakunnille. Tämä toimiala- ja paikkakuntakohtainen hajautus tuo mahdollisesti turvaa tilanteessa, jossa talouslama iskisi voimakkaasti vain tiettyihin alueisiin ja toimialoihin. Lisäksi lyhyellä aikavälillä suomalaisten yksityishenkilöiden mahdollinen AXA:n myöntämä lainaturvavakuutus auttaa lainalyhennysten maksamisessa työttömyyden kohdatessa. Tätä pohtiessa on kuitenkin muistettava, että taantumalta ja lamalta ei luultavasti sijoittaja voi täysin suojautua missään sijoitusmuodossa, laman vaikuttaessa negatiivisesti esim. kiinteistöjen, asuntojen ja osakkeiden arvoonkin.

Lisäarvona palvelussamme on mahdollista hajauttaa maantieteellisesti Suomeen, Ruotsiin, Tanskaan, Puolaan ja Saksaan. Iskisikö taantuma yhtä vahvasti kaikkiin maihin, myös euroalueen ulkopuolelle? Uskomme, että paras suoja laman varalle palvelussamme onkin lainasalkun hajauttaminen maantieteellisesti ja ajallisesti usean lainamarkkinan kesken. Lisäksi toimiala- ja paikkakuntahajautus syntyy itsestään, kunhan muistaa sijoittaa kussakin lainamarkkinassa vähintään yli 100 lainaan.

Tarjoamme myös likvidin lyhyen koron sijoitusmuodon, jossa talouslaman riski on minimoitu, koska sijoittajalla on mahdollisuus vetää pääomansa ulos palvelusta ennen kuin markkinoilla näkyvät makrotason riskit alkavat realisoitua. Laskurahoituksessa sijoitetaan suomalaisten pk-yritysten myyntilaskujen rahoittamiseen. Historiallisesti laskurahoituksen vuotuiset tuotot ovat olleet 4-7% ja laina-aika 30 päivää. Laskurahoitus on sijoittajan kannalta kuten lyhytaikainen yrityslaina, jossa yrityksen myyntilasku toimii lainan takaisinmaksussa ennalta sovittuna kassavirtana.

4. Testasin palvelua 50 eurolla ja ei toiminut

Usein ensimmäinen kosketus vertaislainoihin on testata pienellä summalla sijoittamista ja palvelun toimivuutta, mikä onkin rationaalinen lähestymistapa mihin tahansa uuteen sijoitusmuotoon. Kuitenkin kokemuksemme mukaan muutaman lainan sijoitussalkulla sijoittaja ei saa kunnon käsitystä palvelustamme hajautuksen jäädessä pieneksi. Kuten aiemmin todettiin, enemmistö maksaa lainansa takaisin ja vähemmistö ei. Mitä enemmän lainoja salkussa on, sitä todennäköisemmin salkku sisältää hyviä lainoja riittävän määrän eikä huonojen osuus nouse suhteellisesti liian suureksi. Yleinen peukalosääntö on sijoittaa vähintään 100 lainaan yhden lainamarkkinan sisällä riittävän hajautuksen saamiseksi. Tämä onnistuu jo 2 500€ sijoitussummalla. Hajauttaminen ei laske odotettavissa olevaa tuottoa lainasijoituksista vaan ainoastaan pienentää tuoton heiluntaa.

5. On eettisesti arveluttavaa lainata ihmisille rahaa

Tämä on väitteistä monimutkaisin, koska se pohjautuu ihmisten arvoihin. Me uskomme siihen, että rahan lainaaminen tavallisten ihmisten välillä on eettisesti kestävämmällä pohjalla verrattuna tilanteeseen, jossa osapuolina ovat pankki ja ihminen. Usein lainanhakijamme ovat maininneetkin, että on mukavampaa hakea rahoitus toiselta suomalaiselta ihmiseltä kuin tukea esimerkiksi kasvotonta norjalaista tai ruotsalaista kulutusluottopankkia. Se pitäisikö lainaaminen kokonaan kieltää tuhoaisi mielestämme talouden rattaat, johon hyvinvointimme loppukädessä pohjautuu. Näemme, että lainaaminen ihmisten välillä silloin kuin velka ei tarkoituksenmukaisesti aja henkilöä taloudelliseen ja terveydelliseen ahdinkoon, on tärkeä osa ketterää ja toimivaa taloutta.

6. Rahaa lainataan vain huonossa taloudellisessa tilanteessa oleville ja luottotiedottomille

Ylläpidämme koko toimialan yhtä tiukimmista luottokelpoisuusarvioinneista ja lainahakemuksista hylätään tämän seurauksena yli 70%. Lainansaajalla ei saa olla maksuhäiriömerkintää ja yli 1 000 euron lainoissa hakijan ilmoittamat tulot sekä työsuhteeseen liittyvät asiat tarkastetaan aina palkkakuiteista tai verotuspäätöksestä. Pyritään siis tarkistamaan, että hakija ei ole esim. liioitellut omia tulojaan sekä varmistamaan, että tilille tulevalla kuukausittaisella kassavirralla hän selviäisi lainaerien maksamisesta muiden menojen ohessa. Maksukyvyn selvittämisen lisäksi hakijan luottokelpoisuutta arvioidaan lukuisia muuttujia sisältävällä ja jatkuvasti päivittyvällä tilastotieteeseen perustuvalla mallilla. Muuttujia ovat mm. henkilön ikä, asumismuoto, koulutustaso, vuositulot ja työsuhteen muoto.

Tue suomalaista yritystoimintaa

Lisäksi sijoittajat voivat sijoittaa palvelumme kautta suomalaisiin yrityslainoihin ja yritysten laskuihin. Suomalaisten yritysten rahoittamisella on luonnollisesti positiivinen vaikutus pk-yritysten investointi- ja kasvumahdollisuuksiin. Näin sijoittajamme pääsevät tukemaan Suomen talouskasvua ja työllisyyttä sekä kaikkien meidän suomalaisten yhteistä hyvinvointia.

Kaikessa sijoittamisessa on riski

Kaikessa sijoitustoiminnassa on aina riski pääoman osittaisesta tai kokonaisesta menettämisestä. Tältä osin vertaislainaus ja lainamuotoinen yritysten joukkorahoittaminen eivät tee sijoitusmuotona poikkeusta. Vertaislainaaminen korkosijoitusmuotona ei ole korvaamassa osake- tai muita sijoitusmuotoja, eikä se ole sijoitusmuodon tarkoituskaan. Lainasalkun tarkoitus on tuoda lisähajautusta sijoittajan salkkuun, koska lainojen tuotto ei korreloi merkittävästi osake- tai muun korkomarkkinan kanssa. Näin lainojen tulisi olla osa jokaisen sijoittajan sijoitusstrategiaa.

Miten aloitat sijoittamisen ja vältät aloittelijan virheet
Miksi yritys- ja vertaislainat kuuluvat jokaisen sijoittajan salkkuun

FIM Asuntotuotto rakennuttaa kymmeniä asuntoja Espooseen metroaseman ja Ison Omenan viereen yhdessä Pohjola Rakennuksen kanssa

0

Kahdeksankerroksisen Espoon Mahtitaipaleen rakentaminen käynnistyy elokuussa. Talon 59 huoneistoa vastaavat osaltaan pääkaupunkiseudun voimistuvaan vuokra-asuntojen tarpeeseen.

Kaupungistuminen etenee vauhdilla Euroopassa. Alati kasvava osa suomalaisistakin asuu kaupungeissa ja etenkin pääkaupunkiseudun asukasmäärä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti.

Kasvun uskotaan jatkuvan. Esimerkiksi Espoo ennustaa, että sen väestö voi kasvaa jopa 466 000 asukkaaseen vuoteen 2060 mennessä. Tämä kehitys tarkoittaa voimistuvaa tarvetta asunnoille. Kysynnän kasvun takia FIM Asuntotuotto kasvattaa sijoituksiaan pääkaupunkiseudulla ja rakennuttaa kahdeksankerroksisen asuinrakennuksen Espoon Matinkylään.

Alle puolen kilometrin päähän Matinkylän metroasemasta ja kauppakeskus Isosta Omenasta nousevan talon rakennustyöt käynnistyvät elokuussa. Taloon on tulossa 59 huoneistoa ja 29 autopaikkaa ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2020 loppupuolella. Asuntojen keskikoko on 45 neliömetriä.

”Espoon Mahtitaival on FIM Asuntotuotolle hyvä sijoitus, sillä etenkin pienempien asuntojen kysyntä on vahvaa Espoossa ja muualla pääkaupunkiseudulla”, sanoo S-Pankki-konserniin kuuluvan FIMin kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Petri Jokinen.

Jokisen mukaan rakennutettavien asuntojen houkuttelevuutta kasvattaa muun muassa se, että ne sijaitsevat lähellä monipuolisia palveluita ja erinomaisten liikenneyhteyksien varrella.

”Metrolla ja sujuvilla liikenneyhteyksillä ylipäänsä on nykyään iso merkitys asuntojen vuokraajille”, Jokinen kertoo.

Kohteen toteuttaa FIM Asuntotuoton pitkäaikainen kumppani Pohjola Rakennus Oy Suomi.

”Meille valmistuu kortteliin kaikkiaan yli 200 asuntoa. Näistä 124 sijaitsee 16-kerroksisessa Espoon Mahtinokassa, jota myydään kuluttajille. Haimme kortteliin kumppania, ja FIM Asuntotuotto valikoitui kumppaniksi, koska aiempinakin vuosina yhteistyö on toiminut ja FIM Asuntotuotto toteuttaa laadukkaita vuokra-asuntoja omistukseensa”, sanoo Pohjolan asiakkuuksista vastaava varatoimitusjohtaja Miika Oksanen.

FIM Asuntotuotto on erikoissijoitusrahasto, joka sijoittaa kasvukeskusten pieniin vuokra-asuntoihin Suomen kasvukeskuksissa tai niiden lähettyvillä työssäkäynti- ja opiskelualueilla. Rahastoa myydään S-Asuntorahasto- ja FIM Asuntotuotto -nimillä.

Vaikka kotimaisten asuntomarkkinoiden takavuosien huippuvauhdin tasaantuminen on saanut paljon huomioita osakseen, asuntosijoittaminen kannattaa yhä, Petri Jokinen arvioi.

”Uskon, että suurten kaupunkikeskusten suhteellinen vetovoima kasvaa Suomessa entisestään.”

Henna Mikkonen Säästöpankkiryhmän pääekonomistiksi

0

Henna Mikkonen (KTM) on nimitetty Säästöpankkiryhmän pääekonomistiksi 1.8.2019 alkaen. Mikkonen raportoi tehtävässään varallisuudenhoidon palvelujen liiketoimintajohtajalle Karri Alamerelle.

Mikkonen siirtyy Säästöpankkiryhmään OP:sta, jossa hän on toiminut senioriekonomistina erityisalueenaan kuluttajien talous ja asuntomarkkinat. Mikkonen on työskennellyt aiemmin useita vuosia myös muun muassa Danske Bankin seniorianalyytikkona ja ekonomistina.

”Tahdomme edistää suomalaisten taloudellista hyvinvointia. Asiakkaamme kaipaavat talousasioissaan luotettavaa ja läheistä kumppania, joka auttaa paremman arjen ja tulevaisuuden luomisessa. Henna Mikkosen laaja-alainen osaaminen erityisesti kotitalouksien ekonomistina vahvistaa tältä osin ryhmämme osaamista loistavasti. Toivotamme Hennan lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme”, kertoo varallisuudenhoidon palvelujen liiketoimintajohtaja Karri Alameri.

”Olen todella iloinen päästessäni mukaan lähes 200 vuotta vanhaan pankkiryhmään. Koen, että omat arvoni kohtaavat hyvin Säästöpankkiryhmän arvojen kanssa. Työssäni pääsen omalta osaltani edistämään suomalaisten taloudellista hyvinvointia jakamalla tutkimustietoa, ajatuksia ja vinkkejä ekonomistin, mutta samalla myös tavallisen perheenäidin näkökulmasta. Odotan jo innolla asiakkaidemme tapaamista”, sanoo Henna Mikkonen.

Tekoäly torjuu maksupetoksia

0

Visa suoritti viime vuonna yli 127 miljardia rahansiirtoa kauppiaiden ja rahalaitosten välillä, ja tekoäly analysoi joka ikisen siirron. Haasteena maksunvarmistamisessa on löytää ratkaisu siihen, että huijaukset onnistutaan estämään ilman, että siitä aiheutuu vaivaa maksajalle tai maksun vastaanottajalle. Visan Advanced Authorization arvioi millisekunnissa, onko maksutapahtuma oikein.

Visa Advanced Authorization lyhyesti:

  • Visan Advanced Authorization esti arviolta yli 20 miljardin euron edestä maksupetoksia vuonna 2018.
  • Syväoppimisen avulla tutkitaan maksamiseen liittyviä toimintoja, kuvioita ja yli 500 riskitekijää reaaliaikaisesti. Analyysiin kuluu aikaa yhden millisekunnin verran.
  • Visa jakaa riskiarvion tilinhaltijan rahalaitokselle, joka tekee päätöksen maksun hyväksynnästä tai hylkäämisestä tai maksun tarkemmasta tutkimisesta.
  • Oikeiden maksujen tunnistaminen estää turhien hylkäyksien aiheuttaman rahanmenetyksen.
  • Visa Advanced Authorization on käytössä yli 8 000 toimijalla 129 maassa. Visa on onnistunut pitämään petokset historiallisen alhaisina – alle promillessa – innovatiivisten teknologioidensa ansiosta.

Englanninkielinen tiedote liitteenä.

Video kertoo Visan Advanced Authorizationin toiminnasta tarkemmin: https://www.youtube.com/watch?v=96k0sncyoXA

Uusi yhteistyökumppanuus tarjoaa pk-yrityksille kattavat korttimaksupalvelut

0

Bambora, globaali maksupalveluntarjoaja, on yhdistänyt voimansa Suomen suurimman säästöpankin, Oma Säästöpankki Oyj:n kanssa, helpottaakseen yritysten arkea. Uuden yhteistyösopimuksen myötä, Oma Säästöpankki Oyj voi nyt tarjota Bamboran myymälämaksamisen pakettiratkaisua yritysasiakkaalleen, säästäen heidän aikaansa ja vähentäen prosessin monimutkaisuutta yhden selkeän maksukumppanin avulla.

Oma Säästöpankki Oyj:n ja Bamboran yhteistyö alkoi 2019 ensimmäisen neljänneksen aikana, jolloin pankin konttorit eri puolilla Suomea alkoivat tarjota Bamboran myymäläratkaisuja yritysasiakkailleen.

”Yrittäjät ja yritykset ovat huomattava osa pankkimme kasvavaa asiakaskuntaa Suomessa. Meille tärkein näkökulma tuote- ja palvelutarjonnan kehittämisessä on asiakaslähtöisyys. Koska yritysasiakkaamme toivoivat meiltä maksupääte- ja korttitilityspalveluita, oli luonnollista lähteä kartoittamaan siihen parasta mahdollista kumppania. Bamboran tarjonta vastasi niitä odotuksia, mitä asiakkaillamme on ollut palvelun osalta. Nyt pystymme tarjoamaan entistä laadukkaamman, ketterämmän ja kokonaisvaltaisen ratkaisun korttimaksupalveluissa”, kertoo OmaSp:n toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi.

Globaali maksupalveluntarjoaja Bambora aloitti toimintansa vuonna 2015, selkeänä tavoitteenaan yksinkertaistaa pienten ja keskisuurien yritysten maksupalveluja. Yhdistämällä kaikki maksamiseen tarvittavat osat yhteen pakettiin ja samalla yksinkertaistaen hinnoittelua, Bambora on kasvanut merkittävästi vuosien aikana. Edward Ingman, Bamboran pankkikumppanuuksien johtaja Pohjoismaissa sekä yksikönjohtaja Helsingissä, kokee yhteistyön Oma Säästöpankki Oyj:n kanssa helpottavan yritysasiakkaita tutustumaan Bamboran palveluihin entisestään. Tätä yhteistyötä varten räätälöidyn verkkoportaalin kautta, Oma Säästöpankki Oyj:n työntekijät voivat ohjata asiakkaat suoraan Bamboran myyntihenkilöstölle, jotka puolestaan auttavat asiakkaita löytämään heille sopivat maksuratkaisut.

Ostotoimeksiannot yleistyvät asuntokaupassa

0

Asuntomarkkinoillamme on perinteisesti käytetty välittäjiä vain asuntojen myynnissä. Monissa muissa maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Englannissa, on yleistä, että ostajalla ja myyjällä on molemmilla omat välittäjänsä asuntokaupassa. Ilmiö on yleistymässä myös meillä Suomessa. Yhä useampi suomalainen löytää etsimänsä uuden kodin tai sijoitusasunnon kiinteistönvälittäjän avulla. Sp-Kodissakin ostotoimeksiantosopimuksia tehdään koko ajan yhä enemmän.

– Näyttää siltä, että ostotoimeksiantojen suosio kasvavaa asuntomarkkinoillamme. Meidän asiakkaistamme monet kertovat päätyneensä antamaan uuden kodin tai sijoitusasunnon etsimisen välittäjälle ajanpuutteen takia, kertoo Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.

– Kiireisessä työarjessa tai perheen ruuhkavuosien keskellä ei aika yksinkertaisesti riitä asunnon hankintaan tai kodinvaihtoon kunnolla keskittymiseen.

– Myös vanhukset ja liikuntarajoitteiset, töiden perässä kotipaikkakuntaa vaihtavat tai ulkomailta Suomeen palaavat käyttävät yhä useammin välittäjää uuden kodin etsimisessä. Heillä on harvoin mahdollisuuksia kiertää tutustumassa myynnissä oleviin asuntoihin, Rantanen jatkaa.

– Asiakkaamme ovat myös kertoneet halunneensa ottaa oman välittäjän asunnon valinta- ja ostoprosessiin välttääkseen huonot kaupat. Ammattitaitoinen välittäjä osaa arvioida kiinnostavan kohteen ja kaupan riskit ja kannattavuuden sijoituskohteena paremmin. Asunnonostajista on tullut varovaisempia ja harkitsevaisempia myös varmasti osin esimerkiksi siksi, että julkisuudessa on jo pitkään puhuttu paljon hometaloista ja vanhojen taloyhtiöiden isoista korjausveloista.

Riskitön ostotoimeksianto kannattaa monestakin syystä

– Se tulee monelle ostotoimeksiantoa harkitsevalle positiivisena yllätyksenä, että ostotoimeksianto ei sido asiakasta mihinkään, eikä siinä voi hävitä mitään, sanoo Rantanen. – Se vain tarjoaa lisämahdollisuuksia asiakkaan tarpeita ja toiveita vastaavan asunnon löytymiseen.

– Ostotoimeksiantosopimuksella välittäjät etsivät nimenomaisesti vain sellaisia asuntoja, jotka eivät ole vielä myynnissä. Asiakas voi sopimuksessa määritellä hakukriteerit halutessaan jopa kadun tai taloyhtiön tarkkuudella, Rantanen jatkaa. – Asiakas voi myös itse etsiä asuntoa samaan aikaan. Jos hän sattuu löytämään sen oikean toisen välitysfirman tai välittäjän valikoimista, on täysin ok. Sitten meidän sopimuksemme vain raukeaa. Välittäjä ei lähetä tuolloin laskua perään.

– Ja jos taas se oikea uusi koti tai sopiva sijoitusasunto löytyy ostotoimeksiantosopimuksen kautta ja kaupat syntyvät, maksaa ostaja välityspalkkion. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tässä tilanteessa myyjä on saanut asunnolleen ostajan kuin tarjottimella. Hän välttyy asunnon myyntiinlaittoprosessilta ja välityspalkkiolta, Rantanen jatkaa. – Siksi myyjä on usein valmis huomioimaan tämän hinnassa. Monissa tapauksissa asunnon myyjä on ehtinyt pitkään itsekseen miettiä kodin vaihtoa ja asunnon myyntiin laittoa.

– Sp-Kodissa ostotoimeksiantosopimusten kautta haetaan parhaillaankin kaikenkokoisia asuntoja eri puolilta Suomea, pienistä yksiöistä isoihin perheasuntoihin. Yhä useampi tuntuu ottavan mahdollisuuden käyttöönsä ymmärrettyään, ettei tosiaan voi hävitä tätä kautta yhtään mitään. Ostotoimeksianto tarjoaa asuntoa etsivälle helpon tavan löytää se oikea ja välttää hintakilpailu täysin riskittä, korostaa Jukka Rantanen.

Hallitusohjelman verolinjaukset ovat hyvä kompromissi

Keskuskauppakamarin talous- ja veropolitiikasta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell pitää Rinteen hallitusohjelman verokirjauksia hyvänä kompromissina.

Ann-Mari Kemell – STT Lehtikuva Anni Reenpää

“Veronkiristysten kohdistaminen haittoihin on Suomen pitkän linjan veropolitiikan mukaista. Veronkiristysten vastapainona olisi kuitenkin ollut toivottavaa, että ansiotuloverotuksen keventämiseen olisi satsattu enemmän. Nyt progressio uhkaa entisestään kiristyä”, Kemell sanoo.

Kemell pitää positiivisena esimerkiksi energiaverolinjausta, jonka mukaan sähkövero asetetaan EU:n minimitasolle II-veroluokassa ja luokkaan siirretään kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat konesalit.

”Suomen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että edellytykset ovat samat kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. Ruotsissa konesalien sähkövero on ollut EU:n minimitasolla jo pari vuotta”, Kemell sanoo.

Kriittisimmin Kemell suhtautuu yritysten tietojen antamisvelvollisuuden massiiviseen lisäämiseen ja hankkeiden aikataulutukseen. Hänen mukaansa uusien velvoitteiden luomisessa täytyy pitää järki mukana. 

“Tämän ja viime vuoden aikana on otettu käyttöön kaksi isoa sähköistä ilmoituspalvelua, tulorekisteri ja yritysten OmaVero-palvelu. Molemmissa on ollut paljon ongelmia, esimerkiksi OmaVero-palvelussa liikesalaisuuksia voi päästä vääriin käsiin puutteellisten valtuutusmahdollisuuksien vuoksi. Uusien hankkeiden sijaan tulisikin hoitaa jo käyttöönotetut palvelut kuntoon niin, että yritykset voivat niitä mutkattomasti käyttää”, Kemell toteaa.

Kemell peräänkuuluttaa myös kunnollisia vaikutusarvioita erilaisilta hankkeilta.

”Verohankkeiden ongelmana on monesti se, ettei niiden todellisia vaikutuksia verotuottoihin tai yrityksille aiheutuviin kustannuksiin ole arvioitu. Näin ei tiedetä edes sitä, onko niillä positiivinen kokonaisvaikutus vai ei”, Kemell toteaa.

Kemell mainitsee arvonlisäverotuksen tietosisällön laajentamisen ja rakenteisen sähköisen laskun esimerkkeinä hankkeista, joiden vaikutuksista verotuottoihin ja kustannuksista yrityksille ei ole tietoa.

”Selvää on, että Verohallinnolla täytyy olla laajat oikeudet saada tietoja ja esimerkiksi alustatalouden toimijoiden tiedonantovelvollisuus on tärkeä varmistaa. Yritysten ilmoitusvelvollisuuden lisäämisessä täytyy kuitenkin edetä niin, että velvoitteet on järkevällä tavalla ja kohtuullisilla kustannuksilla hoidettavissa. Tämä vaatii perusteellista valmistelua ja valmistautumista”, Kemell sanoo.

Kemell muistuttaa, että Suomessa verovaje on vähäinen ja yritykset hoitavat pääsääntöisesti velvoitteensa hyvin.

”Verotuottoja ei lisää se, että ilmoitusvelvollisuutensa jo nyt hoitavien yritysten tiedonantovelvollisuutta lisätään. Pikemminkin tiedonantovelvollisuutta pitäisi helpottaa ja resurssit kohdistaa todelliseen harmaaseen talouteen”, Kemell linjaa.

Katseet Eurooppaan

0

Vaikka maailmantalous jatkaa kasvuaan, euroalueen näkymät ovat Nordean talousennusteen mukaan heikentyneet huolestuttavasti ja kauppasota on saamassa uusia kierroksia. Suomen talous on toistaiseksi pitänyt pintansa varsin hyvin, mutta seuraava hallitus joutuu toimimaan selvästi haastavammassa talousympäristössä edeltäjäänsä verrattuna. EU-parlamenttivaalit ja EU:n tärkeät nimitykset ovat avainasemassa myös euroalueen talousnäkymiä ajatellen.

Viime aikoina maailmantalouden näkymissä on ollut varovaisia merkkejä paremmasta. Euroalueella näkymä on kuitenkin edelleen heikko, eivätkä kauppasodan ja brexitin kaltaiset epävarmuustekijät ole poistuneet. Epävarmuus näkyy ristiriitaisina signaaleina: USA:n korkomarkkinoilta kuultiin pelätty taantumavaroitus aiemmin tänä vuonna, kun taas maan osakekurssit ovat lähellä huippulukemia.

– Pelottavaa on se, ettei ratkaisuja maailmantaloutta vaivaaviin ongelmiin ole onnistuttu löytämään ja samat epävarmuustekijät, jotka olivat pöydällä kuluvan vuoden alussa, heijastuvat edelleen talouskehitykseen, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu sanoo.

Euroopan suuret kysymykset

Euroalueen rakenneuudistukset ovat pitkälti epäonnistuneet viime vuosina, eikä poliittisen kentän hajautuminen eurovaaleissa ainakaan helpota tilannetta. Koko euroalueelle toivoa luoneen Ranskan presidentti Emmanuel Macronin uudistusohjelma on ajautunut vastatuuleen keltaliiviprotestien keskellä. Eurovaalit ovatkin tärkeässä asemassa juuri Macronin uudistusten jatkon kannalta: jos kansalta ei tule tukea, uudistusten jatkaminen on vaikeaa.

Kaikki EU:n tärkeät virat menevät uudelleenjakoon eurovaalien jälkeen. Johtopaikoista tärkeimmät ovat EKP:n ja komission uudet johtajat.

– Mario Draghin perintö on ehkä paras esimerkki siitä, kuinka suuri merkitys yhdellä henkilöllä voi olla koko euroalueen tulevaisuuden kannalta. Saksan ja Ranskan valtataistelun keskellä myös Suomella voi olla oma saumansa tärkeään virkaan, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kertoo.

Kuinka pahasti euroalueen heikkous iskee Suomeen?

Suomen talous on jatkanut hyvää vetoaan, mutta kasvuvauhti on hidastumassa loppuvuotta kohden.

– Kasvuennusteemme Suomelle on yhä 1,5 % vuonna 2019 ja 1,0 % vuonna 2020. Kasvu nojaa yhä enemmän kotimaiseen kulutukseen, jota tukevat positiivinen työllisyyskehitys ja palkkakehitys. Jatkoa ajatellen avainkysymyksiä on, kuinka pitkään euroalueen heikkous jatkuu ja kuinka vahvasti se heijastuu Suomeen, Tuuli Koivu toteaa.

Euroalueella erityisesti Saksan tilanne on haastava.

– Teollisuuden uudet tilaukset vajosivat jo alemmas kuin kertaakaan sitten globaalin finanssikriisin. Donald Trumpin autotullit syventäisivät euroalueen teollisuuden ahdinkoa vielä entisestään. Tässä ympäristössä emme odota yhtään koronnostoa EKP:lta ennustehorisontissamme, Jan von Gerich sanoo.

Lue koko ennuste täältä

Lähde: https://www.nordea.com/fi/media/uutiset-ja-lehdistotiedotteet/press-releases/2019/05-15-09h00-nordean-talousennuste-katseet-eurooppaan.html