spot_img
KotiTiedoteMyönteisyyttä sijoittamisen kulttuuriin

Myönteisyyttä sijoittamisen kulttuuriin

Koskaan aiemmin ei sijoittamiseen ole ollut niin paljon vaihtoehtoja kuin tänään. Koskaan aiemmin se ei ole ollut näin helppoa ja avointa kaikille. Tästä huolimatta suomalainen käyttää kolme kertaa enemmän rahaa lottoamiseen, totoon ja muihin rahapeleihin. Sijoittamista ei suosita, ja suurin syy siihen löytyy takataskun sijaan asenteista ja ennakkoluuloista. 

– Lottoaminen, jääkiekon pelaaminen ja Formula 1 ovat Suomessa hyväksyttyjä vaurastumisen keinoja, lataa United Bankers Oyj:n toimitusjohtaja Patrick Anderson. – Sijoittamisella vaurastumista ei sen sijaan katsota yhtä hyvällä, eikä säästämisen ja sijoittamisen merkitystä omaan talouteen aina ymmärretä. 

Toisenlainen esimerkki löytyy – kuinka ollakaan – länsinaapurista; Ruotsissa sijoittaminen on osa normaalia arkielämää. Andersonin mukaan tässä on kyse ennen kaikkea siitä, että ilmapiiri sijoittamista ja vaurastumista kohtaan on positiivisempaa. Kateuden sijaan menestyjistä otetaan rohkeasti esimerkkiä. 

– Suomalaisessa yhteiskunnassa on yhä vallalla vanhoja myyttejä, joiden mukaan sijoittaakseen olisi jo oltava varakas, tai että sijoittaminen olisi jollain lailla mystistä ja vaikeaa. Myös perisuomalainen tappion pelko ajaa laittamaan säästöjä sukanvarteen. Pankkitileillä makaa tällä hetkellä yli 90 miljardia euroa, tuottamatta omistajilleen yhtään mitään. 

90 miljardia vastaa suomalaisten yhteenlaskettuja viiden kuukauden palkkatuloja, vaikka yleisesti neuvotaan pitämään tilillä kahden kuukauden menoja vastaava summa. Toisin sanoen ainakin osa pankkitileillä olevista varoista kannattaisi sijoittaa saman tien pitkän aikavälin kohteisiin. 

Tuottoja ei tietenkään saavuteta ilman riskiä, mutta riskitason voi vapaasti määritellä omien tavoitteidensa mukaan. Sijoitusten ajallinen hajauttaminen auttaa tasoittamaan suhdanneheilahteluja, ja jo yksinkertainen korkoa korolle -matematiikka nostaa pitkän tähtäimen oletusarvot reippaasti positiivisiksi. 

Sijoittamista on Suomessa pidetty harvalukuisen kansanjoukon mahdollisuutena. Nykyinen demografinen kehitys ajaa meidät kuitenkin tilanteeseen, jossa jokaisen tulisi ottaa enemmän vastuuta taloudestaan. Väestö vanhenee kiihtyvää tahtia, eikä eläkejärjestelmän matematiikka pysy kauan väestön vanhenemisen perässä. 

– Työelämässä oleva väestönosa ei enää voi ajatella, että sijoittaminen ei koske minua, Patrick Anderson korostaa. – Säännöllinen sijoittaminen on yhä tärkeämpi osa vanhuuden turvaa, ja sen rakentaminen on syytä aloittaa heti. 

Patrick Anderson peräänkuuluttaa myös poliittista vastuuta myönteisemmän sijoittamisen kulttuurin rakentamisessa. Ruotsissa säästämistä ja sijoittamista on tuettu jo 80-luvulta, ja tulokset puhuvat puolestaan. Verovähennysten tyyppisiä kannustimia tarvitaan, jotta rahat saataisiin tileillä makaamisen sijaan tuottamaan. 

– Sijoitettava summa ei ole rajoite. Riskitaso ei ole rajoite. Rajoite on se, ettei sijoittamisen kulttuuri ole vielä luonteva osa arkeamme. 

Teksti: Timo Mansikka-aho

Viimeisimmät artikkelit