Normaalioloissa pankki maksaa säästäjille korkoa talletuksista, eli kun pidät rahaa säästötililläsi käytännössä lainaat rahaa pankille, ja pankki maksaa tästä hyvästä säästöillesi korkoa. Olisitko päinvastaisesti valmis maksamaan pankille korkoa tallettamastasi rahasta?

Viime vuosina on puhuttu paljon negatiivisesta korosta sekä ennätyksellisen matalista koroista, jotka ovat hyvä asia lainan ottajalle, mutta ovat toisaalta merkki ongelmista maailmantaloudessa. Negatiivinen korko ei siis ole mikään kovin uusi asia, vaan se on ollut käytössä suuremmille tallettajille ja muun muassa yrityksille jo pidemmän aikaa. Kuluttajia se ei kuitenkaan ole koskettanut aiemmin, mutta nyt kun Euroopan Keskuspankin uumoillaan laskevan talletuskorkoa vieläkin alemmas nykyisestä, saattaa se tarkoittaa negatiivista korkoa myös kuluttajille.

Kolmasosa suomalaisista pitää säästöjään pankkitileillä, mutta alhainen korko on saanut suomalaiset sijoittamaan yhä enemmän varojaan muualle, koska säästöjen tallettaminen pankkitilille nollakorolla ei ole kannattavaa.

Raha-asiat ovat puhuttaneet erityisesti nyt koronapandemian vuoksi, sillä moni kokee epävarmuutta talouden, kuin maailman tilanteen suhteen ylipäätään. Ei osata arvioida tulevaisuutta ja koronakriisin vaikutuksia kansantalouteen, ja sen myötä jokaisen suomalaisenkin yksityistalouteen. Säästöt ja sijoitukset ovat tulleet erityisen tärkeiksi useissa talouksissa kun on nähty, miten yllättävä kriisi maailmalla voi vaikuttaa jokaisen talouteen.

Mistä negatiivinen korko johtuu?

Yleinen korkotaso on laskenut viime vuosina Euroopassa lähelle nollaa tai jopa sen alle, ja madaltunut korko käytännössä pakottaa pankit lainaamaan rahojaan. Samalla kuitenkin ilmiö on saanut pankit tiputtamaan talletusten korkotason nollaan. Tämän kaiken takana on finanssikriisi ja sen taltuttamiseksi laadittu epätavanomainen rahapolitiikka. 2008 vuoden talousromahduksesta toipuminen on ottanut koville monissa maissa, ja tämän vuoksi yhä useammat kuluttajat ovat jatkaneet ankaraa säästämistä pahan päivän varalle ja entistä enemmän säännöstellyt osteluaan ja lykänneet hankintojen tekemistä.

EKP oli suurista pankeista ensimmäinen, joka alensi ohjauskorkonsa nollan alapuolelle vuonna 2014. Tarkoituksena oli vauhdittaa hidasta talouskasvua ja kiihdyttää hitaana matelevaa inflaatiota. Ohjauskoron laskeminen tarkoitti myös sitä, että pankit joutuivat maksamaan Keskuspankille tehdessään talletuksia. Talletusten maksullisuuden toivottiin lisäävän pankkien lainanantoa yrityksille, mikä taas saisi talouskasvun vauhdikkaampaan nousuun. Korkojen alhaisuus houkuttelee myös kuluttajia nostamaan lainaa, jolloin ostot lisääntyvät ja talouskasvu kiihtyy. Koronapandemia on kuitenkin saanut aikaan sen, että ihmiset ovat olleet jälleen varovaisia kulutuksen ja lainanottamisen suhteen.

Negatiivisen koron seuraukset ovat arvaamattomat

Moni ajattelee, että alhainen korko on pelkästään hyvä asia, koska esimerkiksi asuntolainat ovat kooltaan suuria ja niitä maksetaan pankille takaisin jopa vuosikymmeniä. Siksi alhainen korko näkyy useimmille positiivisena vaikutuksena. Kortilla on kuitenkin myös kääntöpuoli, sillä esimerkiksi varojen säilyttäminen pankkitilillä ei ole enää kannattavaa. Kun taas korot ovat suuria, pankki maksaa kuluttajille varojen säilyttämisestä pankkitileillään.

Mikäli negatiivinen korko tulevaisuudessa yltää myös kuluttajien pankkitalletuksiin, kannattaa säästöt sijoittaa esimerkiksi korko- tai osakerahastoon. Negatiivisen koron yltäessä kuluttajien talletuksiin voi sillä olla myös mielenkiintoinen vaikutus pankkitoimintaan. Kuluttajien reaktiota on vaikea ennustaa mutta varmasti moni miettisi pankin vaihtoa, mikäli oma pankki ottaisi käyttöön negatiivisen koron ja pankkitilillä olevista varoista joutuisi maksamaan korkoa pankille. Varmasti lähdettäisiin tutkimaan myös vaihtoehtoisia keinoja rahojen tallettamiselle.

Suomen lainsäädäntö ei kiellä negatiivisten korkojen perimistä talletuksista

Finanssivalvonnan julkaiseman artikkelin mukaan negatiivisen talletuskoron veloittamiseen kuluttaja-asiakkailta liittyy monia ongelmia, mutta Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan ota suoraan kantaa negatiivisiin talletuskorkoihin. Tällä hetkellä niiden sallittavuuden arvioinnissa joudutaan siis turvautumaan sopimusoikeuden ja kuluttajansuojasääntelyn yleisiin periaatteisiin. Jatkossa tarvitaan tarkennuksia voimassa olevaan lainsäädäntöön, jotta saadaan varmuus epäselvissä tapauksissa.